Sitten on toisia, jotka ovat nielleet kaiken ja osaavat keskustella kaikesta, ja siitä huolimatta koko heidän vaivannäkönsä oli turhaa. Sillä sivistys edellyttää jotakin sivistävää: nimittäin luonnetta, persoonallisuutta. Missä sitä ei ole käsillä, missä itsensä henkinen kehittäminen toteutuu vailla ydintä tavallaan tyhjiössä, siellä saattaa ehkä syntyä tietoa, mutta ei rakkautta eikä elämää. Lukeminen vailla rakkautta, tieto vailla kunnioitusta, sivistys vailla sydäntä on typerimpiä syntejä henkeä vastaan.
Herman Hesse(1877-1962): Maailmankirjallisuuden kirjasto(2000; Eine Bibliothek der Weltliteratur, 1929), sivu 19.