Traklin mitalliset runot eivät juurikaan tuo esiin piirteitä, joita ei olisi vapaamittaisissakin runoissa; lisäksi ne ovat kuvastoltaan omaperäisempiä ja vaikuttavampia.

Suomentajan huomautus, teoksessa Georg Trakl(1887-1914): Sielun öinen siiveniskuja. Runoja(2004), sivu 112.